Rullamasto ja rullaisopurje

Keulapurjeiden rullalaitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa lähes joka veneen vakiovarusteena. Rullamastot ja rullapuomit ovat sen sijaan yhä edelleen harvinaisempia. Yksi yksinkertainen syy tähän on niiden korkea hankintahinta. Kun keulapurjeen rullalaitteen hankinta on suhteellisen helppo päätös niin päivittäminen esimerkiksi rullamastoon vaatii koko rikin uusimisen. Harva meistä lähtee hankkimaan veneeseen uutta mastoa ellei edellinen ole katkennut. Rullamasto ja rullapuomi vaativat myös varta vasten niitä varten tehdyn isopurjeen. Vanha purje ei ole soveltuva kumpaankaan, sillä purjeen rakenne on kovin erilainen. Molempien kohdalla onkin varmasti enemmän kyse siitä, että veneestä löytyy jo hankintahetkellä joko rullamasto tai rullapuomi. Nyt tutustutaan rullamastoon ja siihen soveltuvaan isopurjeeseen.

Rullamaston toimintaperiaate

Rullamastolla tarkoitetaan mastoa, jonka mastoprofiilin sisään on rakennettu isopurjeen rullausmekanismi. Joskus tuo mekanismi saattaa olla myös rakennettu mastoon ulkopuolelle mutta tämä on harvinaista, joten en keskity siihen sen enempää.

Rullamastossa on siis sisällä samankaltainen alumiininen foili kuin keulapurjeen rullalaitteessakin on. Tässä foilissa on purjeura, johon isopurjeen etuliikkiin ommeltu foilinauha pujotetaan.

Purje siis asennetaan paikoilleen ikään kuin maston sisään. Tämä on joskus hieman aikaa vievää, sillä kuten voitte kuvitella, ei tilaa ole liikaa. Varsinkin purjeen topin ja etukulman kiinnitys on joskus hieman työlästä. Kärkipihdit ja ruuvimeisseli voivat toimia hyvänä apuna topin ja etukulman hinhalenkkien paikoilleen pujottamiseen. Kun etukulma ja toppi on paikoillaan, nostetaan purje ylös. Kun purje on ylhäällä, rullataan se sisään.

Käyttö

Rullaus tapahtuu samalla periaatteella kuin keulapurjeen rullaus. Poikkeuksena kuitenkin, että purjeen ulosveto tapahtuu ulosvetoköydellä joka kiinnittyy purjeen takakulmaan ja toimii samaan tapaan kuin puomiliikin kiristysköysi "normaalissa" mastossa.

Purjetta sisään rullatessa pitää muistaa, että tuota ulosvetoköyttä ei saa antaa täysin auki. Ulosvetoköydellä jarrutetaan ja pidetään koko ajan pieni vastapaine kun kiskotaan rullausköydestä purjetta rullalle. Jos näin ei tee, niin purjeen rullasta tulee liian löysä ja se ei mahdu maston sisään kunnolla. Pahimmillaan valtoimenaan lepattavan purjeen sisään rullaaminen saattaa aiheuttaa jonkin sotkun rullaan maston sisällä ja koko systeemi jumiutuu. Näistä sitten kuulee kauhutarinoita kun purje on jumittunut puoliksi rullattuna eikä mene sisään eikä tule ulos. Ehkä erikoisin tapaus minkä olen kuullut oli sellainen, että kun kaikki konstit purjeen ulos saamiseksi oli käytetty niin todettiin että voima sen on kun puhuu. Tämä tapahtui Turun saaristossa ja paikalle tuotiin traktori. Iospurjeen takakulmaan sidottiin köysi, jonka toinen pää sidottiin traktoriin. Sitten vain vetoja. Kyllähän se purje tuli sieltä ulos ja pysyi jopa yhtenä kappaleena. Kangas tosin venyi takakulmasta, takaliikistä ja alaliikistä niin, että purjeesta tuli käyttökelvoton. Muista siis rullata purje sisään hallitusti ja ulosvetoköydestä jarruttamalla.

Portaaton säätö

Rullamaston rullaisopurjetta voidaan tuulen noustessa reivata portaattomasti sisään kierros kerrallaan. Jos tavalliseen mastoon tehdyssä isopurjeessa on tyypillisimmin kaksi reiviä, niin rullapurjeessa reivejä on rajattomasti. Voit rullata sen vaikka kuinka pieneksi.

Rullamaston purje

Rullamaston purje on kovin erilainen kuin "tavallinen" isopurje. Näkyvimpänä erona ehkä se, että rullamastoon tehtävään purjeeseen ei tule tietenkään reivejä. Purjeessa on siis kulmavahvikkeet vain kulmissa kuten keulapurjeissa. Koska purjeen pitää rullautua tasaisesti ja toimivasti, pitää purjeen kokonaismuodosta tehdä litteämpi kuin isopurjeissa yleensä. Liian pussikas rullaiso aiheuttaa jatkuvia ongelmia kun se ei rullaudu kunnolla.

Rullamaston isopurjeessa ei myöskään voi olla perinteisiä lattoja. Latat kun ovat purjeessa normaalisti vaakasuunnassa, niin eihän ne rullaudu. Vaihtoehtoina onkin seuraavanlaiset ratkaisut.

Purje ilman lattoja

Jos halutaan tehdä täysin toimintavarma ja mahdollisimman kestävä rullaiso, niin siihen ei tule lainkaan lattoja. Tällöin purjeeseen ei voida tehdä lainkaan ahvenselkää - päin vastoin. Purjeen takaliikki leikataan negatiiviselle kaarelle aivan kuten rullagenuoissa. Purjeen pinta-ala jää luonnollisesti aika lailla pienemmäksi. Jos on valmis hyväksymään pinta-alan pienentymisen, niin sitä vasten saa itselleen mahdollisimman pitkäikäisen ja toimintavarman purjeen. Kun purjeeseen ei tule lattoja, jotka paksuntavat purjeen rullaa maston sisällä, voidaan valita astetta paksumpi kangas joka taas lisää purjeen vahvuutta ja kestoa. Olivatpa rullaison latat minkälaiset tahansa, ovat ne aina kuluva osa. Lattapussit ja lattojen päät ovat ne kohta, joita näissä purjeissa joudutaan korjaamaan ja vahvistamaan aika ajoin. Yksinkertaisin ratkaisu on siis tehdä purje ilman lattoja.

Purje rullalatoilla

Markkinoilta löytyy lattoja, jotka voidaan ommella rullapurjeeseen horisontaalisesti kuten perinteiset latat. Ne ovat rakenteeltaan kuin kaksi rullamitan metallista pätkää olisi laitettu vastakkain. Ne pysyvät suorana mutta kun voimaa on riittävästi, ne taittuvat. Rullalatat ovat aina melko paljon lyhyemmät kuin perinteiset latat. Tälläkin lattarakenteella purjeen ahvenselvä jää pienehköksi. Itseasiassa oma kokemukseni on, että näillä latoilla on turvallisinta tehdä purjeeseen aika lailla suora tai vain aavistuksen positiivinen takaliikki, . Rullalattojen heikko kohta on se, että ajan myötä latat kuolettuvat. Vähän kuin jos astut vahingossa mittanauhan päälle niin, että metalli taipuu, niin sen jälkeen mitta ei enää pysy ryhdissään vaan lurpahtaa. Niin käy näillekin ajan myötä kun ne ovat maston sisällä tiukalla rullalla. Hätä ei ole sinällään suuri, sillä latat on helppo uusia eikä kustannuskaan ole suuren suuri.

Purje pystylatoilla

Koska purje rullautuu maston sisään, ei siinä voi olla horisontaalisia lattoja. Sen sijaan pystysuuntaisia lattoja voidaan käyttää. Ne ovat siis ommeltu purjeen takaliikkiin maston suuntaisesti. Näille latoille voidaan tehdä ihan reilusti mittaa ja niillä saadaan takaliikkiin tukea niin paljon, että purjeeseen voidaan tehdä maltillinen ahvenselkä, jolloin pinta-ala kasvaa. Samalla latat antavat tukea purjeen takaliikin alueelle ja pitävät sitä ryhdissään. Tämä lisää osaltaan purjeen muotokestävyyttä. Pystylattoina käytetään aivan normaaleja lajttoja, joita siis käytetään myös tavallisissa purjeissa horisontaalisesti. Tällaisessakin purjerakenteessa nuo lattojen taskut ovat se kuluva osa, joita joudutaan vahvistelemaan ja paikkailemaan vuosihuolloissa.

Purje pystyläpilatoilla

Maksimaalista pinta-alaa haettaessa on vielä vaihtoehtona rullaisopurje, jossa on pystyssä kulkevat läpilatat. Latat siis kulkevat purjeen alaliikistä jatkuvina takaliikkiin saakka. Nämä latat ovat usein lasikuitutankoa tai putkea ja ne on tehty käytettävyyden helpottamiseksi useammasta pätkästä, jotka liitetään toisiinsa liitoskappaleiden avulla. Takaliikin maksimaalisen tuen saamiseksi joskus käytetään vielä lyhyitä pystylattoja näiden pitkien läpilattojen välissä. Näissä on sitten tietysti oma hommansa kun lattoja pujotetaan paikoilleen taskuihinsa. Jokainen voi miettiä miten helppoa on saada tuollaisia pitkiä tankoja paikoilleen purjeen ollessa jo mastossa. Ja muuta vaihtoehtoa lattojen asennukseen ei ole. Niitä kun ei voi laittaa paikoilleen purjeen ollessa kannella. Tässä rakenteessa on sama haaste kuin muissakin latoilla varustetuissa rullamaston rullaisopurjeissa. Latat ovat jonkin sortin akilleen kantapää. Lattataskut kuluvat ja joskus latat katkeavat tai liitoskappaleet hajoavat. Kaikissa neulomoissa ei suinkaan ole näihin varaosia hyllyssä kun kyse on harvinaisemmasta tuotteesta. Yleensä varaosat ovatkin tilaustavaraa.

Toivottavasti tämä valaisi hieman ajatuksia siitä minkälainen rullamasto ja rullapurje on käytännössä.

Teksti: Sam Öhman 

Kuvat: Seldén Mast