Mikä ihmeen Code Zero?

13.12.2024

Code Zero -purjeet ovat vakiinnuttaneet asemansa huipputason kilpapurjehduksessa, kuten palloa kiertävissä Vendée Globe ja VOR65-veneissä. Näiden purjeiden käyttö on kuitenkin laajentunut merkittävästi ja ne ovat löytäneet tiensä osaksi matkapurjehtijoiden vakiovarustusta. Code Zero -purjeiden suosio perustuu niiden yksinkertaisuuteen, monipuolisuuteen ja tehokkuuteen useilla eri tuulikulmilla. Lisäksi modernit rullausjärjestelmät tekevät purjeiden käsittelystä entistä helpompaa.

Code Zero on käytännöllinen ja hyödyllinen lisä mihin tahansa purjevarustukseen – erityisesti kevyissä ja keskituulissa, kun vene kaipaa lisätehoa.

Code Zero kevyen tuulen pelastajana

Kesäkuukausina ja helteillä, tuuli voi olla usein olematonta, ja purjehtijat etsivät keinoja päästä liikkeelle edes pienellä nopeudella. Juuri tällaisissa olosuhteissa Code Zero loistaa. Viimeisten 25 vuoden aikana kehitetyistä asymmetrisistä ja genaakkereista, Code Zero on erityisen toimiva vaihtoehto. Se on käytännössä asymmetrinen spinaakkeri, joka toimii kuin suuri, lentävällä etuliikillä varustettu genua.

Tällaiset purjeet ovat erityisen hyödyllisiä moderneille kilpa- ja matkapurjeveneille, jotka ovat pääsääntöisesti niin sanottuja fokka-veneitä eli suurin keulapurje on maksimissaan 105% fokka tai rullafokka. Kun pelkällä fokalla ja isolla yritetään ajaa sivutuulta kevyessä tuulessa, ei pinta-ala yksinkertaisesti riitä tuottamaan tarpeeksi voimaa veneen liikuttamiseen mukavalla matkavauhdilla. Code Zero täyttää tämän aukon erinomaisesti.

Code Zeron historia

Code Zero sai nimensä vuonna 1998–99 Whitbread-kilpailussa, jossa Paul Cayardin johtama EF Language -tiimi kehitti asymmetrisen spinaakkerin, jolla pystyi purjehtimaan lähes vastatuuleen. Tuolloin Whitbread-säännöt kielsivät mastonhuippuun menevät genoat mutta sallivat mastonhuippu asymmetriset spinaakkerit. Siitä se ajatus sitten lähti. Alettiin miettimään, olisiko mahdollista suunnitella asymmetrinen spinaakkeri, jolla voisi purjehtia vastatuuleen tai ainakin hyvin lähelle sitä?

Alussa suunnittelua rajoittivat sääntöjen asettamat mittarajoitukset. Esimerkiksi Whitbread-sääntöjen mukaan purjeen puolileveyden piti olla vähintään 70 % alaliikin pituudesta. Tämä eroaa huomattavasti genuoista, joiden puolileveys on tyypillisesti vain 50 % alaliikin pituudesta. Tämä sääntöraijoitus tarkoitti, että purjeessa oli oltava muodoltaan melko syvä, jotta siitä voitiin tehdä riittävän leveä. On nimittäin niin, että mitä leveämpi ja suurempi purje, sitä enemmän muotoa ja syvyyttä se vaatii pysyäkseen vakaana. Liian suora ja litteä muoto aiheuttaa sen, että purje alkaa varsinkin takaliikistä väreilemään ja lepattamaan ja pahimmillaan taipuu suojan puolelle kun materiaali "pettää".

Ensimmäiset Code Zerot eivät olleet täydellisiä – ne lepattivat takareunastaan, ja etuliikki pyrki jatkuvasti kaartumaan. Vuosien mittaan purjeiden designeja kuitenkin hiottiin, ja vaikka ne eivät kyenneet täysin kryssikulmiin paitsi aivan kevyessä tuulessa, olivat ne huomattavasti tehokkaampia kuin pelkkä fokka vastaavissa olosuhteissa.

Haasteet ja ratkaisut kilpakäytössä

Kilpapurjehduksen säännöt ovat vuosien mittaan tehneet Code Zerojen käytöstä haastavampaa. Monet luokat ovat asettaneet vaatimuksen minimissään 75 % puolileveydelle, mikä rajoittaa purjeen ominaisuuksia tiukoilla tuulikulmilla. Nämä säännöt ovat vähentäneet mahdollisuuksia käyttää purjetta lähempänä todellista tuulta (TWA) kuin 90 astetta.

Lisäksi Code Zero aiheuttaa huomattavia kuormituksia veneen takilalle, koska sen voima on verrattavissa genoaan. Perinteiset nailonmateriaalit osoittautuivat liian venyviksi pitääkseen purjeen litteänä, joten käyttöön kehitettiin erilaisia komposiittimateriaaleja. Vaikka nämä materiaalit tekivät purjeista kevyempiä ja tehokkaampia, ne olivat aluksi hankalia käsitellä ja säilyttää.

Modernit rullausjärjestelmät, erityisesti "top-down"-mallit, ovat ratkaisseet useita ongelmia. Ne mahdollistavat purjeen tasaisen rullauksen ja helpottavat sen käyttöä myös pienemmällä miehistöllä ja nopeatempoisissa kisaolosuhteissa.

Code Zero matkapurjehtijoille

Matkapurjehtijoille Code Zero -purjeet ovat olleet vapaampia suunnitella, koska ne eivät ole sidottuja kilpasääntöihin. Purje voidaan tehdä halutun levyiseksi ja syvyiseksi sopimaan veneen rakenteisiin ja purjehdustarpeisiin. Monille sopiva lähtökohta on 60–65 % puolileveyden purje, jossa alaliikin mitta on esimerkiksi 140–165 %. Materiaaliksi matkapurjehtijan code zerossa valikoituu usein paksu nylon -kangas. 

Matkapurjeveneissä purjeiden käsittelyä helpottavat modernit rullausjärjestelmät. "Top-down"-rullat auttavat purjeen tasaista ja siistiä rullausta, mutta myös perinteiset "bottom-up"-mallit voivat toimia kapeammissä ja litteämmissä purjeissa.

Kaapelittomat (cableless) Code Zero -purjeet

Uusimmat innovaatiot, kuten kaapelittomat Code Zero -purjeet, mullistavat niiden käyttöä entisestään. Näissä purjeissa anti-torsion -kaapeli on korvattu mukautetuilla kuiturakenteilla, jotka paitsi vähentävät purjeen painoa, myös parantavat sen muotoa varsinkin etuosan aluella. Tämä teknologia mahdollistaa purjeen etuliikin työntymisen tai "kaatumisen” eteenpäin ja ulospäin keulastaagin tuulen puolelle.

Kaapelittomat purjeet ovat kevyempiä ja siksi ne lentävät tehokkaammin. Samalla ne säästävät kalliiden köysien kustannuksissa, vaikka kuiturakenteet nostavatkin purjeen hintaa. Näitä purjeita käytetään tyypillisesti "top-down"-rullausjärjestelmien kanssa, ja ne alkavat yleistyä myös matkapurjeveneissä.