Hyvän rullagenuan anatomia

Rullagenua - tuo joka tuulen yleispurje. Joka nököttää paikallaan koko kauden. Luotettava työhevonen, jota käytetään kelillä kuin kelillä.

Rullagenualle asetetaan jopa kohtuuttomia vaatimuksia. Sen pitäisi toimia tyynessä ja tuulessa ja vieläpä useita vuosia. Se ei saa olla liian raskas mutta toisaalta ei liian kevytkään. Sen pitäisi säilyttää muotonsa kokonaan avattuna ja osittain sisään rullattuna.

Luonnollisesti ei ole mikään ongelma tehdä purjetta, joka toimii loistavasti täytenä - kokonaan auki rullattuna. Mutta entäs sitten kun purjetta lähdetään pienentämään? Pysyykö purje muodossaan?

Lähdetäänpä tutkimaan minkälainen on hyvä rullagenua. Mitä varusteita sellaiseen kuuluu ja mitkä hyötyä niistä on.

Suunnittelu

Kaikki alkaa suunnittelusta. Aina. Purjesuunnittelija pyytää tai hankkii tarvitsemansa mitat. Kriittisiä mittoja on etuliikin maksimimitta eli, se mitta paljonko purjetta rullalaitteen foilikiskoon mahtuu. Tästä suunnittelija osaa tehdä vähennykset venymää varten. Tärkeää on myös tietää skuuttikiskojen paikka ja kiskojen kokonaismitta. Tällä optimoidaan purjeen hyvää ja helppoa skuutattavuutta, istuvuutta ja toimivuutta.

Kun kiskon paikka on tiedossa, saadaan skuuttikulma suunniteltua oikealle korkeudelle. Kun korkeus on oikea, on skuuttauspisteen säätö toimivaa ja tehokasta.

Rullalaitteen merkki määrää myös monia asioita. Näitä on mm. Purjeen etuliikkiin ommeltavan foilinauhan paksuus, mistä foilinauha alkaa topissa ja mihin se päättyy alhaalla sekä niin sanottu Cut-Back. Kun tarkastelette rullalaitteessa olevaa kiinnityspistetta purjeen etukulmalle, niin huomaatte, ettei se ole samassa linjassa laitteen foilikiskojen kanssa. Kiinnityspiste on hieman taaempana. Tämä mitta on juurikin tuo Cut-Back.

Kun suunnittelijalla on mittatiedot hallussa, niin sen jälkeen hän tarkastelee veneen parametrejä. Veneen paino ja oikaiseva momentti kertoo paljon ja helpottaa kangasvahvuuden valintaa. Jos ollaan rajoilla, niin hyvä suunnitelija valitsee kangaspainon astetta ylöspäin eli vahvemmalla mennään.

Leikkaus

Pysytään tässä artikkelissa hyvissä peruspurjeissa ja jätetään membraanit sikseen. Ne ovat kuitenkin vain harvoin matkapurjehtijan valinta.

Pienissä veneissä ja pienemmissä purjeissa pärjää hyvin vaakaleikkauksella. Sen huonompiin ominaisuuksiin kuuluu kankaan tuki tai venymä diagonaalisuuntaan. Tämä korostuu varsinkin skuuttikulmassa, josta vallitsevat rasitukset kulkevat viuhkamaisesti kohti purjeen keskiosaa ja toppia.

Koska vaakaleikkauksessa kangasta ei voida suunnata kaikkien vallitsevien rasitusten mukaan, kulkee jotkin vetosuunnat paneelin diagonaalisuuntaan. Tuohon suuntaan kangas venyy eniten. Lopputuloksena on ryppy tai ryppyjä purjeeseen. Kun purjeen koko kasvaa ollaan pian sellaisessa tilanteessa, että jos hyvää halutaan tehdä, niin radiaalileikattu purje on ainoa oikea valinta. Tällä leikkauksella jäljitellään ja vastataan purjeeseen kohdistuvien rasitusten vetosuuntia parhaiten. Jokaisesta kolmesta kulmasta lähtee paneelit viuhkamaisesti siten, että kankaan vahvin suunta kohtaa purjeessa vallitsevan rasituksen vetosuunnan. Näin tehdään vahva, paremmin ja pidempään muodossaan säilyvä purje.

Miksi sitten on tärkeää, että purje säilyy muodossaan? Lyhyesti siksi, että sen eteenpäin vievä voima pysyy mahdollisimman suurena ja kallistava voima mahdollisimman pienenä. Tämä tarkoittaa lisää matkustusmukavuutta.

Varusteista

UV-suoja

Tämä on varmasti tärkein rullagenuan tärkein varuste. UV-suoja on takaliikkiin ja alaliikkiin ommeltu suojakangas. Se siis ommellaan varsinaisen purjekankaan päälle. Tyypillisesti UV-suoja on 4oz dacronia. Näitä löytyy erivärisinä. Useasti UV-suoja on valkoinen, vaaleanharmaa, sininen tai punainen. Kankaan värillä ei ole vaikutusta sen suojaavuuteen. UV-suojakankaan yksinkertainen tarkoitus on ottaa vastaan auringon UV-säteet ja suojata kallisarvoista purjekangasta ettei se haurastu. Kangas ei ole vain värillistä dacronia, vaan siihen on tehty vahva suojakylläste toiselle puolelle. Me käytämme UV-suojakankaana vielä parempaa materiaalia. Jokainen UV-suojamme on leikattu Weathermax -kankaasta jonka UV kesto on moninkertainen verrattuna "tavalliseen" UV-suojakankaaseen. Jotkut neulomot käyttävät sellaisia UV-kankaita, joissa on oma liimansa ja ne liimataan suoraan purjeeseen. Älä ikinä valitse sellaista vaihtoehtoa. Se kyllä suojaa hyvin UV-säteilyltä mutta kun se sitten on tiensä päässä ja pitäisi vaihtaa niin sepä ei lähde millään irti purjekankaasta. Näin ollen vaihto on erittäin työlästä ja sitä myöden kallista. Monesti mennään sitten helppoa tietä ja ommellaan uusi kankas tuon vanhan liimakankaan päälle. Tämä taas lisää painoa eikä ole lainkaan hyvä ratkaisu.

Reivaustoppaus

Hyvään rullagenuaan kuuluu niin sanottu reivaustoppaus. Tuo toppaus on ommeltu aivan purjeen etuliikin läheisyyteen. Materiaalina on mieluummin jonkinlainen solumuovi. Jotkin neulomot tekevät näitä toppauksia paksusta köydestä mutta käytäntö on osoittanut ne painaviksi ja aika tehottomiksi hoitamaan tehtäväänsä. Siksi siis mieluummin omaan taskuunsa ommeltu solumuovi. Tuosta solumuovista leikataan noin 100mm leveä liuska, joka ommellaan omaan taskuunsa. Purjeen koosta riippuen käytetään useampaa liuskaa. Pienissä purjeissa riittää yksi kun taas isommista tarvitaan kolme. Liuskat ovat leikattu eri mittaisiksi, niin, että etuliikin läheisyydessä on pisin ja viimeisenä purjeen puolella lyhyin. Pisinkin liuska on noin 85% etuliikin mitasta.

Tällä toppauksella on kaksi tehtävää. Sen tarkoitus on paksuntaa purjeen keskiosaa purjetta sisään rullatessa. Näin ollen purjeen keskiosa joutuu kiertämään pidemmän matkan kuin alaosa ja toppi, jolloin "ylimääräista" kangasta saadaan pois ja purje latistuu kovempaa tuulta silmällä pitäen. Tarkoitus on siis saada purjeesta paremmin istuva ja latteampi - mukautua vallitseviin olosuhteisiin.

Toinen tarkoitus on se, että purjeen alaliikki ei pääse nousemaan turhan ylös purjetta rullatessa. Tuo toppaus siis ikään kuin ohjaa purjetta rullautumaan tasaisesti ja hyvin.

Reivausvahvikkeet

Hyvässä rullagenuassa on varsinaisten kulmavahvikkeiden lisäksi vahvike, jota on jatkettu liikin suuntaan. Etukulmassa alaliikin suuntaan ja topissa takaliikin suuntaan. Näin ollen kun purjetta reivataan sisään, niin vahvike ei ikään kuin lopu kesken. Tämä on taas yksi tärkeä asia purjeen pitkä-ikäisyyden kannalta.

Reivausmerkit

Purjeen alaliikissä lähellä etukulmaa on hyvä olla niin sanotut reivausmerkit. Tyypillisesti ne ovat esimerkiksi purjeteipistä leikatut pallot tai viivat, jotka ovat sijoiteltu alkaen 40-50cm etukulmasta. Merkkejä on tyypillisesti kolme tuolla samalla jaolla. Näiden merkkien tarkoituksena on toimia suuntaa-antavina pisteinä, jolloin on helpompi löytää purjeen optimaalinen koko eri tuuli-olosuhteissa.

Virtauslankaikkuna ja liehut

Vaikka matkapurjehtija ei aina niin perustakaan tarkan trimmaamisen päälle, niin silti purjeesta on hyvä löytyä indikaattorit, joita katsomalla päästään perille purjeen trimmistä. Trimmillähän tarkoitetaan oikeastaan purjeen asentoa ja muotoa suhteessa vallitsevaan tuuleen.

Hyvä ja oikea trimmi vähentää kallistavaa voimaa ja lisää eteenpäin vievää voimaa. Tämä puolestaan lisää matkustusmukavuutta. On siis selvää, että myös matkapurjehtijan tulisi kiinnittää huomiota trimmaukseen.

Purjeen ajolangoille on hyvä olla ikkuna. Näin ruorihenkilö näkee yhdellä vilkaisulla purjeen perustrimmin ja osaa ajaa venettä tehokkaammin. Ilman ikkunaa jää suojan puolen lanka helposti pimentoon auringon takia. Takaliikin liehut puolestaan kertovat purjeen twististä eli kierrosta ja ilman niitä on kyllä hankalaa saada purjetta trimmattua oikein.

Tällainen on siis hyvän rullagenuan anatomia. Sen pituinen se.